Kirjoittajan ohjeet: Puheviestinnän vuosikirja Prologi 2013

Puheviestinnän tieteellinen yhdistys Prologos ry julkaisee suomenkielistä vuosikirjaa, joka on Julkaisufoorumi-luokituksen saanut tieteellinen aikakausjulkaisu.

Vuosikirja esittelee ihmisten välisen vuorovaikutuksen uusinta tutkimusta. Tutkimus voi kohdistua esimerkiksi vuorovaikutussuhteisiin, ryhmiin, tiimeihin ja yhteisöihin, johtamisviestintään, esiintymiseen ja julkiseen puhumiseen, vaikuttamiseen ja argumentointiin, poliittiseen viestintään, kulttuurienväliseen viestintään, teknologiavälitteiseen kanssakäymiseen tai vuorovaikutuksen ja hyvinvoinnin yhteyksiin. Tutkimuksen kohteena voivat olla myös viestintä- ja vuorovaikutusosaamisen ja viestintäkoulutuksen kysymykset.

Prologi tarjoaa tieteellisen foorumin myös monitieteiselle tutkimukselle. Näin se pyrkii lisäämään eri alojen asiantuntijoiden yhteistyötä.

Prologissa julkaistaan empiirisiä tutkimuksia sekä teoreettisia ja metodologisia artikkeleita. Artikkelit voivat olla myös pohtivia ja arvioivia katsauksia tutkimusalueeseen tai -näkökulmaan. Vuosikirjassa julkaistaviksi tarkoitetut artikkelit käyvät läpi referee-arvioinnin. Vertaisarvioitujen artikkeleiden lisäksi Prologissa julkaistaan myös puheviestintätieteen ajankohtaisia puheenvuoroja kuten lectio praecursorioita ja tärkeinä pidettyjä esitelmiä.

Vuosikirjassa julkaistaviksi tarkoitetut tieteelliset artikkelit käyvät läpi referee-arvioinnin. Referee-menettelyllä eli vertaisarvioinnilla tarkoitetaan sitä, että artikkeliksi tarkoitetusta käsikirjoituksesta pyydetään lausunto Prologin toimituskunnan valitsemalta tieteelliseltä asiantuntijalta. Käsikirjoitus lähetetään arvioijalle nimettömänä. Tieteelliset asiantuntijat tekevät arviointinsa nimettöminä ja ehdottavat kirjallisissa lausunnoissaan joko käsikirjoitusten hyväksymistä julkaistaviksi tai hylkäämistä. Lausunnot toimitetaan nimettöminä kirjoittajille. Toimituskunnan jäsenet eivät voi toimia vertaisarvioijina. Mikäli toimituskuntaan kuuluva henkilö on jonkin artikkelin kirjoittajan väitöskirjatyön ohjaaja, hän ei osallistu millään tavoin ko. käsikirjoituksen arvioijien valintaan tai artikkelia koskevan julkaisupäätöksen tekoon.

Referee-kierroksen jälkeen on julkaistavaksi hyväksytyn käsikirjoituksen kirjoittajalla mahdollisuus viimeistellä käsikirjoituksensa saamansa kirjallisen palautteen perusteella.

Prologi 2013 julkaistaan sekä painetussa että sähköisessä muodossa. Sähköisessä julkaisussa noudatetaan open access- eli vapaan saatavuuden periaatetta. Vuosikirja sisältyy Prologos ry:n jäsenmaksuun, ja se lähetetään yhdistyksen kaikille jäsenille.

Artikkeliehdotus

Jos haluat tarjota artikkelin julkaistavaksi vuoden 2013 Prologissa, lähetä tiivistelmä artikkeliehdotuksestasi (200–400 sanaa) 15.2.2013 mennessä sähköpostitse osoitteeseen prologi [at] jyu.fi. Kirjoittajille ilmoitetaan artikkeliehdotusten sopivuudesta vuosikirjaan maaliskuun alussa. Prologin 2013 toimituskunnassa ovat yliopistonlehtori Leena Mikkola (päätoimittaja), erikoistutkija Sanna Herkama ja tohtorikoulutettava Salme Korkala (toimitussihteeri).

Muut julkaistavaksi tarkoitetut tekstit kuin tieteelliset artikkelit (esim. puheviestintätieteen ajankohtaiset puheenvuorot, kirjallisuusarviot, esitelmät) tulee jättää toimituskunnalle viimeistään 30.8.2013. Lectio praecursoriat voidaan jättää julkaistaviksi sopimuksen mukaan myöhemminkin.

Käsikirjoituksen laatiminen ja lähettäminen

  • Vuosikirjaan tarjottujen tekstien tulee olla aiemmin julkaisemattomia kokonaisia käsikirjoituksia.
  • Käsikirjoitus ei saa olla samaan aikaan arvioitavana missään muussa julkaisussa.
  • Käsikirjoituksen tekstin pituus saa olla noin 40 000 merkkiä välilyönteineen (noin 25 liuskaa) mukaan lukien abstraktin, asiasanat ja kirjallisuusviitteet. Mahdolliset taulukot ja kuviot eivät sisälly tähän pituuteen. Sivujen numerointi alkaa tiivistelmäsivulta ja teksti voi alkaa samalta sivulta suoraan tiivistelmän jälkeen.
  • Kirjoittajan/kirjoittajien tiedot lähetetään käsikirjoituksen mukana erillisessä tiedostossa. Kirjoittajan tietoihin merkitään kirjoittajan/kirjoittajien nimi, oppiarvo, affiliaatio (esim. yliopisto/laitos) ja yhteystiedot (sähköposti ja postiosoite).
  • Käsikirjoitus kirjoitetaan rivivälillä 1,5 ja siinä käytetään 3 cm leveitä sivureunuksia.
  • Pää- ja väliotsikoita ei numeroida. Tekstissä saa käyttää vain kaksitasoisia väliotsikoita.
  • Otsikot saavat sisältää korkeintaan kuusi sanaa.
  • Tekstin kappaleet erotetaan toisistaan tyhjällä rivivälillä.
  • Tekstiä ei tavuteta ja oikea reuna jätetään tasoittamatta.
  • Korostuksia käytetään tekstissä säästeliäästi ja ne merkitään tekstissä kursiivilla.
  • Taulukot ja kuviot nimetään ja numeroidaan ja niiden paikat merkitään tekstiin (esim. "Kuvio 1 tähän"). Taulukoiden ja kuvioiden tulee olla mustavalkoisia ja painovalmiita, ja ne sijoitetaan kukin omalle erilliselle sivulleen käsikirjoituksen loppuun kirjallisuusviitteiden jälkeen.Taulukoiden ja kuvioiden muotoilussa noudatetaan muutoin Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisusarjojen ohjeita. Ohjeet löytyvät pdf-muodossa osoitteesta: http://kirjasto.jyu.fi/jyk/kokoelmat/sarjaohjeet.pdf (julkaisun sivu 20).
  • Artikkeleiksi tarkoitettuihin käsikirjoituksiin liitetään 150–200 sanan tiivistelmä ja asiasanat (5–6 asiasanaa). Tiivistelmässä tulee esittää artikkelin lähtökohta, tavoite ja keskeinen sisältö. Asiasanat aakkostetaan.
  • Kirjoittaja on vastuussa artikkelin oikeakielisyydestä.
  • Jos artikkeli perustuu väitöskirjatutkimukseen tai on osa sitä, tulee ohjaussuhde merkitä näkyviin. Ohjaussuhde merkitään ensimmäisen tekstisivun alalaitaan seuraavasti: ”Artikkeli perustuu tekijän väitöskirjatutkimukseen, jonka ohjaajana toimii N.N. X:n yliopistosta”.
  • Jos artikkelin tulokset on osittain raportoitu toisaalla, pitää artikkelin suhde aikaisempaan artikkeliin tai tieteelliseen esitelmään avata lukijalle ensimmäisen tekstisivun alalaidassa.
  • Kirjallisuusviitteet merkitään tekstiin siten, että sulkeissa on viitteen tekijän sukunimi ja viitteen painovuosi. Sivunumerot erotetaan vuodesta pilkulla (esim. Johnson 2008, 181). Jos viitataan useampaan lähteeseen, merkitään ne aakkosjärjestykseen. Jos viitteen tekijöitä on kaksi tai kolme, merkitään molempien tai kaikkien sukunimet jokaisella viittauskerralla  (esim. Oetzel, Ting-Toomey & Rinderle 2006), ja jos heitä on useampia, merkitään vain ensimmäisen sukunimi. Muut merkitään viittauksella ”ym.” (esim. Johnson ym. 2006, 43). Jos viitteen tekijä on yhteisö, merkitään yhteisön nimi ja painovuosi (Valvira 2010). Internet-lähteisiin ei viitata osoitteella, vaan kirjoittajan tai yhteisön nimellä. Viittauspäivämäärä ja osoite merkitään kirjallisuusluetteloon.
  • Kirjallisuusluetteloon tulee merkitä kaikki kirjallisuusviitteet, ja sen otsikoksi merkitään "Kirjallisuus".
  • Kirjallisuusluettelon ja viitteiden laadinnassa noudatetaan muutoin Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisusarjojen ohjeita. Ohjeet löytyvät pdf-muodossa osoitteesta: http://kirjasto.jyu.fi/jyk/kokoelmat/sarjaohjeet.pdf (julkaisun sivut 23–28).
  • Nimettömät artikkelikäsikirjoitukset lähetetään 30.4.2013 mennessä sähköpostitse rtf- tai pdf-muodossa toimitussihteerille (prologi [at] jyu.fi). Tekstin on oltava anonyymi kauttaaltaan (tekijöiden nimet korvataan sanalla Tekijä tai Anonyymi ja kirjoittajien omiin julkaisuihin viitataan lähdetiedoissa sanalla Artikkeli tai Teos). Käsikirjoitusten mukana lähetetään erillinen tiedosto, johon merkitään kirjoittajan/kirjoittajien nimi, oppiarvo, affiliaatio (yliopisto/laitos) ja yhteystiedot (sähköposti ja postiosoite). Tämän jälkeen toimituskunta lähettää käsikirjoitukset referee-arviointiin.
  • Julkaistavaksi hyväksytyn artikkelin viimeistelty versio lähetetään rtf-muodossa 30.9.2013 mennessä sähköpostitse (prologi [at] jyu.fi). Kuviot ja taulukot sijoitetaan artikkelin loppuun ja niiden tulee olla painovalmiita. Läheteviestissä tulee mainita ohjelmat, joilla teksti ja kuvat on tehty. Julkaistavaksi hyväksytyn artikkelin mukana lähetetään erillinen tiedosto, johon merkitään kirjoittajan/kirjoittajien nimi, oppiarvo, affiliaatio (yliopisto/laitos) ja yhteystiedot (sähköposti ja postiosoite).
  • Artikkeleiden kirjoittajat saavat kaksi vapaakappaletta Prologi 2013 -vuosikirjaa. Kirjoituspalkkioita ei makseta.
  • Vuosikirjassa julkaistujen kirjoitusten tekijänoikeudet ovat sekä kirjoittajalla että Prologos ry:llä. Tämä tarkoittaa sitä, että sekä kirjoittaja että Prologos ry turvaavat näin toimintavapautensa Prologissa julkaistujen käsikirjoitusten osalta. Kirjoittajan on mahdollista käyttää vuosikirjassa julkaistua käsikirjoitusta osana toista itsenäistä teosta (esim. artikkeliväitöskirjaa). Kustantaja eli Prologos ry saa puolestaan valita artikkelin julkaisumuodon ja päättää tekstin mahdollisesta uudelleenjulkaisemisesta vapaasti, silloin kun kysymys on nimenomaan tieteellisen tiedon välittämisestä.
  • Prologissa julkaistun artikkelin voi sisällyttää artikkeliväitöskirjaan, jos se sopii asianomaisen yliopiston käytänteeseen ja ohjeistukseen. Väitöskirjassa on ilmoitettava seuraavat tiedot: artikkelin nimi, Prologi-vuosikirjan numero, artikkelin sivunumerot, vuosikirjan toimittajat, kustannuspaikka ja kustantaja sekä verkkosivuosoite.
  • Vuosikirjassa julkaistut kirjoitukset eivät edusta Prologos ry:n tai Prologi- puheviestinnän vuosikirjan toimituskunnan kantaa. Kirjoittaja on vastuussa tekstinsä sisällöstä. Toimituskunta pidättää itsellään oikeuden päättää käsikirjoitusten julkaisemisesta toimitustyön kaikissa vaiheissa.

Lisätietoja: Prologin toimituskunta (prologi [at] jyu.fi)